Terveisiä Tukholmasta!

Kyllä nyt pitää paikkaansa tuttu sanonta: väsynyt, mutta onnellinen! Palasin illalla kolmen päivän valtakunnallisilta koulutuspäiviltä, jolloin kävin Tukholman risteilyllä. Meri oli tyyni, vaikka olisi voinut olla muutakin tähän aikaan vuodesta. Ja minä pidin siellä luennon, jonka valmistelu on vienyt minulta aikaa tunnin jos toisenkin, mutta nyt tuntuu mukavalta, että se on ohi ja kaikki meni hyvin, kuulijat antoivat niin positiivisen palautteen. Kiire ei kyllä lopu tähän, opiskelu on nyt sellaisessa vaiheessa, että! Ja ensi viikonloppuna menen Osaava nainen messuille Turkuun, joten ohjelmaa riittää.
Mutta matkustamisista on se hyöty, että junassa ja bussissa on aikaa tehdä käsitöitä, kuvia tulee, kunhan jaksan kuvata.

Laiskuuden huipentuma!

Tämän liinan voisi ristiä laiskuuden huipentumaksi, on ollut sen verran pitkissä kantimissa tämä loppuvaihe. Ensin oli pingottaminen puolitiessä, sitten siitä poisottaminen ja nyt kuvatkin viikon kamerassa. Mutta sainpa vihdoin tänne asti, mielestäni tulos aika hyvä! Tällä kertaa löytyi sopiva lanka tähän tarkoitukseen eli Fiore.

Eikös vain sovikin mansikkakakku hyvin yhteen tämän liinan kanssa?

Kaikkia töitä en ole saanut edes kuvattua. Neljät Step-sukat on taas mennyt tilaajilleen! Että en minä niin laiska ole ollut, hieman saamaton vain. Enkä ole käsitöitä unohtanut, olinhan eilen Seinäjoen messuillakin, mutta onneksi siellä ei ollut paljon lankoja ostettavaksi, tuli vain yhden puseron verran lisäystä varastoihin.